Kesä ja kärpäset, kesä ja hyttyset, kesä ja katsaukset kuluneeseen lukuvuoteen. Ei ehkä mitään uutta ja klikkiotsikkomaista, vaan kenties jopa hyttysten ja kärpästen tapaan aavistuksen verran kiusallista. Voisiko nämä jutut vain huitaista pois? Älä huido vielä! Anna hetkisen surista!
Minä tahansa muuna lukuvuonna erilaiset summaavat katsaukset olisivat tavanomaisia, mutta nyt koko vuosi on ollut epätavanomainen. Niinpä kesän kynnykselle ajoitettu koonti kuluneesta on paikallaan myös koulutushankkeen näkökulmasta.
Menneen lukuvuoden aikana LUKILOKIssa on jälleen
- perehdytty uusimpaan tutkimustietoon luku- ja kirjoitustaitojen opetuksesta ja oppimisesta
- jaettu aivan valtava määrä uusia ideoita
- innostuttu rohkeasti kokeilemaan ja
- oivallettu jotain itsestä etäopetuksen osasena.
Lisäksi etäajasta huolimatta on saatu paljon kaivattua vertaistukea – sekä verkkokeskusteluissa että webinaaripäivien aikana. Yhteisten keskustelujen merkitys on huokunut koulutuksesta annetusta palautteesta!
“Etäily toimii hyvin – yllätyin!”
Toisin sanoen kaikesta eri(s)ty(ne)isyydestä ja outoudesta huolimatta vuoteen on mahtunut paljon hyvää. Miten valtavan monipuolisia kokonaisuuksia koulutuksessa onkaan suunniteltu tukemaan oppijoiden luku- ja kirjoitustaitojen kehitystä aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle!
Erityisesti keväisen opintojakson itsearvioinneista on ollut ihanaa lukea, että opintojaksot ovat tuoneet innostusta ja piristystä arkeen.
”Alun perin odotin, että näen yläkouluni ja lukioni ainoana äidinkielen opettajana muita kollegoja, mutta etätoteutus on monipuolisuudessaan niin erinomainen, ettei asia enää harmita lainkaan.”
Koulutuksen sisällöt ovat lähteneet pyörittämään monenlaisia rattaita: Monilukutaidon käsite on saanut lihaa luittensa ympärille. Kielitietoisuus on kasvanut. On pohdittu sitä, miten monimutkainen koulun käsitteellinen kielimaisema on, ja miten oppijoita voisi tukea tekstien ymmärtämisessä. Pelillistämisestä innostuneena on suunniteltu monimutkaisia pakopelejä ja hyödynnetty ohjelmointia tukemaan kirjallisuuden opetusta – ja toisin päin. Draamaa vierastaneet ovat heittäytyneet luokkansa kanssa villiin draamaleikkiin. He, joille sanataide on ollut uusi sana opetussuunnitelmien perusteissa, ovat lähtenet kokeilemaan, mihin kaikkeen kieli taipuu ja millaisia maailmoja yhteisöllisesti ja kirjallisuuslähtöisesti saakaan luotua!
Parasta on, että osaaminen ja uudet ideat ovat jalkautuneet koulutukseen osallistujien kouluille. Vaikka koulutus on vasta noin puolivälissä, se on tavoittanut paitsi osallistujat, myös laajemmin heidän työyhteisönsä.
Kurkistus webinaarikulisseihin
Moni osallistuja on kaivannut lähipäiviä ja aitoja kohtaamisia, vaikka etäkoulutus onkin yllättänyt positiivisesti. Tämä tunne on yhteinen. Kuten kaikilla erilaisten koulutusten järjestäjillä, LUKILOKI-tiiminkin haasteena on ollut löytää toimivat tavat tuottaa pitkiä webinaaripäiviä, joita olisi mielekästä seurata, varmistaa tekniikan toimiminen joka käänteessä ja luoda osallistujille tunne, että heillä on tukenaan kouluttajien lisäksi tekninen tuki, joka vastaa kaikesta käytännön säädöstä. Lisäksi on pitänyt varmistaa, että jokainen webinaareissa vieraillut asiantuntija on kokenut olonsa tervetulleeksi ja varmaksi – ovat he sitten olleet mukana etänä tai Ruusupuiston studiossa.
Miten temppu oikein on tehty? Mitä on ollut vuosi LUKILOKIssa niin kutsutusti ”Behind the scenes”? Heittäydy hetkeksi webinaarituotannon matkaan! Oheinen video on laadittu Canvalla, jonka moni onkin jo poiminut lisämausteeksi omaan opetukseensa monipuolistamaan sekä oppimateriaalien laadintaa että oppijoiden omaa tuottamista.
”Ihanaa saada jutella ympäri ämpäri Suomen toisten opettajien kanssa!”
Webinaaripäivät ovat myös mahdollistaneet lukuisia asioita. Moni asiantuntija ei olisi päässyt mukaan lähipäiviin tiukkojen aikataulujen vuoksi, mutta webinaariläsnäolo onnistui helposti. Samoin koultuspäivien kohdentaminen eri kasvatus- ja koulutusasteille on toiminut hienosti: webinaarien ansiosta saimme koottua saman koulutusasteen ammattilaiset yhteen ympäri Suomen!
Vaikka kaikille pienryhmäkeskustelut webinaareissa eivät ole työtapana sopineet, on suurin osa webinaaripalautteista ollut tämänkin suhteen positiivista.
”Ilahduttaa aina se, kuinka hyvin ja ajatuksella Jyväskylän yliopistossa hoidetaan nämä asiat. Kiitos!!”
Kokemukset zoomin pienryhmätyöskentelystä ovat auttaneet opettajia asettumaan oppilaittensa asemaan. Koulutuksen osana kirjoitetuissa tehtävissä kuvataan, miten lähivuorovaikutuksesta nauttivakin saattoi huomata vetäytyvänsä webinaarien pienryhmissä: omien tehtävien esittely etänä olikin yhtäkkiä jännittävää ja kiusaus jättää kamera kiinni suuri. Oma arkuus on saanut näkemään asiat oppijoiden kannalta ja tajuamaan, miksi aktiivinen luokka muuttuu etäopetuksessa mustiksi ruuduiksi ja miksei normaalisti vilkkaasti keskusteleva ryhmä kommentoikaan etänä oikein mitään.
”Livetilanteessa ryhmään muodostuu pienessäkin hetkessä kulttuuri toimia ja vastaanottaa. Muiden reaktiot ovat luettavissa ja seurattavissa, jota näissä etäyhteyksin toteutettavissa koulutuksissa tai opiskelussa ei oikein ole”, yksi LUKILOKI-osallistujista tiivistää itsearvioinnissaan.
Webinaaripäivät ovat tarjonneet väylän myös oivalluksille: vaikka paperilla tuntuisi mahdolliselta hoitaa yhtä aikaa omaa etäopetusta ja seurata etäkoulutusta, ei tämänkaltainen multitaskaaminen oikeasti toimi, kuvataan koulutuksen itsearvioinneissa.
Etäopetus on siirtänyt koulutuksen aikana suunniteltuja oppimis- ja opetuskokonaisuuksia ensi syksyyn tai vuoden päähän kevääseen. Tästä syntynyt alkuharmi on ymmärrettävää. Mutta ehkä tässäkin on valoisa puoli: monella on nyt ensi lukuvuotta varten takataskussaan upeita projekteja valmiina vietäväksi luokkaan!
Kaikkea parasta kesään!
Vaikka lukuvuosi onkin päätöksessä, katseet ovat jo tulevassa: syksyllä syvennytään valinnaisten opintojaksojen pariin! Lisäksi ensimmäinen ja toinen koulutusosio jatkuvat verkkototeutuksen puolella. Luvassa on siis edelleen oivalluksia, iloista ideoitten jakamista ja uusien käytänteiden jalkauttamista omiin opetusryhmiin. LUKILOKI työskentelee vielä kesäkuun, mutta heinäkuussa hanke hiljenee ansaitulle lomalle. Kiitos kuluneesta lukuvuodesta osallistujille ja yhteistyökumppaneille ja ihanaa kesää tämän yhden itsearvioinnin osaksi syntyneen runon myötä, jonka julkaisemme tietenkin osallistujan luvalla! Otetaan tämä kesä kaikkine surinoineen ja pörriäisineen ilolla vastaan!
Lukilokin matkassa koettu on sanataidetta ja draamaa, Verkkoluennoissa tuijotettu Siri Kolun naamaa. Matkan varrella jotain ehkä muuttui, mukaan tarttui jotain, mitä vielä puuttui. Vinkkejä, linkkejä ja käytänteitä, Rakkaat oppilaat: koekaniineina käytän teitä! Salaisuuksien saarelle pääsette etsimään taitoja, myös ehkä kaatamaan runouden raja-aitoja! Katja Hihnala