![](/wp-content/uploads/2019/12/meemi_kaytava-264x300.jpg)
8.-luokkalaisen oppilaan meemi on luotu Imgflip-meemigeneraattorilla. Tässä luukussa annetaan vinkkejä meemien käyttöön opetuksessa.
Meemit, tuo kansanperinteen uusi musta. Ne hämmentävät, naurattavat ja osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun, ne johtavat harhaan, kuuluvat sisäpiiriin ja ovat yhtä aikaa hyvin globaali ilmiö. Kenellä erityisesti on asiantuntemusta meemeistä? Intuitiivista tietoa lienee somen aktiivikäyttäjillä, ja toisinaan osaamista käytetään kaikkeen muuhun kuin harmittomaan viestintään. Verkkovaikuttamisen asiantuntijat puolestaan tietävät, mistä narusta vetää, kun halutaan saada aikaan viraaliksi leviävä meemi – tai sitten eivät. Usein hittimeemi syntyy vahingossa (YLE Uutiset, Karjalainen 2016).
Meemit pomppivat vastaan somevirroissa, viestiketjuissa ja osana journalistista sisältöä. Ehkä tyypillisimmin meemi piirtyy mieleen asiayhteydestään irrotettuna kuvana, jota on höystetty osuvalla tekstillä, mutta meemit ovat tekstilajina paljon moniulotteisempia. Ne voivat olla muodoltaan niin kuvia, piirroksia kuin videoitakin, ne voivat olla toimintaa, toistuvia ilmeitä tai asentoja. Olennaisesti meemeihin liittyy aina vuorovaikutus. Ne ovat verkossa nopeasti leviäviä, muokattuja ja muokattavissa olevia viestejä. (Ks. Mielenkuvittajat, s. 24: Meemityöpaja vaikuttamisesta.)
Verkossa on lukuisia meemintekokoneita ja -sovelluksia, joita löytää helposti hakukoneiden avulla. Koulukontekstissa meemit ovat siinä mielessä herkullinen tekstilaji, että juuri nuorilta löytyy käytännön ymmärrystä ja osaamista meemien tekemisestä – ja niiden lukemisesta.
Meemikuvat ja tekijänoikeudet
Suomessa ei ole selkeää ohjeistusta siitä, saako toisten käyttämiä meemikuvia käyttää vapaasti omien meemiensä pohjana. Lähtökohtaisesti meemit eivät loukkaa tekijänoikeutta, sillä ne voidaan nähdä parodioina, jotka taas ovat laillisia suurimassa osassa Eurooppaa. Suomessa laki ei kuitenkaan huomioi parodiapoikkeusta tekijänoikeudessa. (Lue lisää EU-artiklan numero 13 säännöksistä.)
Kirsi Salmela Kopiostosta kommentoi meemien tekijänoikeuksia seuraavasti: ”Jokaisessa EU:n jäsenmaassa noudatetaan kunkin jäsenmaan omaa tekijänoikeuslakia. EU:ssa direktiiveillä pyritään yhtenäistämään jäsenmaiden tekijänoikeuslakeja, mutta direktiivit eivät ole suoraan jäsenmaassa sovellettavaa oikeutta, vaan nekin pitää säätää jokaisessa maassa kansalliseen lakiin.
Meillä Suomessa tekijänoikeuslaissa ei ole nimenomaisesti säädetty parodiasta. Periaatteessa parodia ja meemit voivat olla sallittuja, jos ne tulkitaan muunnellen aikaansaaduiksi, itsenäisiksi teoksiksi, eikä alkuperäisen teoksen muunnelmiksi. Rajanveto on kuitenkin vaikeaa, ja viime kädessä asia ratkaistaan tuomioistuimessa ja tapauskohtaisesti.”
Vinkkejä meemien käyttöön tekijänoikeudet huomioiden
- Lue käytettävien palveluiden käyttöehdot. Niissä on yleensä mainintoja tekijänoikeuksista ja esimerkiksi siitä, millaisia oikeuksia käyttäjä luovuttaa palvelulle ladatessaan sinne omaa sisältöä, kuten kuvia. Lisäksi niistä käy ilmi, millaisia oikeuksia henkilöllä pitää olla, jos hän lataa sinne toisten ottamia tai tekemiä kuvia tai muuta sisältöä.
- Esimerkiksi Imgflip-meemigeneraattorin käyttöehdoissa todetaan, että lataamalla sisältöä palveluun annat palvelulle hyvin laajat käyttöoikeudet, myös esimerkiksi muokkausoikeudet. Tämä tarkoittaa, että sinulla täytyy olla muokkausoikeudet kuviin, jos lataat sinne jonkun toisen ottamia kuvia.
- Kannattaa siis käyttää itse otettuja kuvia tai varmistaa, että kuvan tekijä on antanut tarvittavat käyttöoikeudet.
- Vapaasti käytettäviä kuvia löydät esim. Pixabay-palvelusta, jossa kaikki sisältö julkaistaan Pixabay Licencen kautta, mikä tarkoittaa, että lupaa ei tarvitse kysyä eikä julkaisijaa tarvitse mainita edes kaupallisessa käytössä. Toinen palvelu on Pexels, jossa kuvat julkaistaan CC0-lisenssillä. CC0-lisenssin käyttäjä on luovuttanut kuvansa vapaaseen yleiseen käyttöön (public domain) ja luopunut tekijänoikeudesta.
- Creative Commons -lisensseillä julkaistuja kuvia löydät CC Search -hausta. CC-kuvia käytettäessä täytyy mainita kuvan tekijä ja toimia lisenssin vaatimusten mukaisesti (poikkeuksena edellä mainittu CC0-lisenssi).
POPS 2014: esimerkkejä oppimistavoitteista meemityöskentelyyn (suomen kieli ja kirjallisuus vuosiluokilla 7–9)
|
Ota meemit käyttöön! Matalan kynnyksen ideoita opetukseen
- Muuntakaa luettua: muotoilkaa kaunokirjallisen teoksen, oli se sitten runo, novelli tai romaani, lukukokemus tai ydinviesti meemiksi. Lataa tästä tehtäväpohja Runo meemiksi.
- Tiivistäkää ryhmätyön päätteeksi työn idea meemiksi – tai laatikaa ryhmän itsearviointi meemin muotoon.
- Tiivistäkää päivän oppimisprosessien annit meemeiksi.
- Ottakaa kantaa johonkin väitteeseen tai ajankohtaiseen teemaan työstämällä kannanotot meemeiksi.
- Kirjoittakaa sarjakuvia, jotka koostuvat esimerkiksi kolmesta itse tehdystä meemistä.
- Tulkitkaa ja tuottakaa: etsikää kiinnostavia meemejä. Kirjoittakaa tarina meemin takaa: miten tähän tilanteeseen on päädytty? Tai miten tästä tilanteesta pääsee eteenpäin?
- Tulkitkaa ja tuottakaa: muuntakaa kiinnostavia meemejä esim. asiateksteiksi, mainoksiksi, monologeiksi tai pienoisdraamaksi.
- Testatkaa, miten englanninkieliset meemit taipuisivat suomeksi. Millaisia pulmia kääntämiseen liittyy, ja mistä se kertoo? Millaisia suomalaiset meemit usein ovat?
Pohtikaa meemejä tulkitessanne:
- Kenelle meemi on suunnattu? Mistä kohderyhmän voi päätellä?
- Miksi meemi on tehty? Millaisen viestin se lähettää? Millaisesta tunnetilasta se viestii?
- Millaista ymmärrystä vastaanottajalla täytyy olla, jotta meemi avautuu? Millaista kulttuurista tai kontekstuaalista ymmärrystä tarvitaan? Millaista intertekstuaalisuutta meemissä on?
- Miten ajankohtainen meemi on?
- Voiko kyseinen meemi loukata jotakuta?
- Onko meemi suosittu – miksi, miksi ei?
Mitä muita ideoita keksit tai miten olet jo hyödyntänyt meemejä tekstilajina? Kommentoi alle!
Linkkivinkkejä ja lisäluettavaa:
- Hirvonen, T. (2019). Viihdettä vai aivopesua? Meemit vaikuttavat ajatuksiisi, etkä välttämättä edes huomaa sitä. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10941826
- Karjalainen, P. (2016). Hittimeemi on someajan toivottu vahinkolapsi – “Tekeminen on hoksausbisnestä.” Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-8923049
- Leppiniemi, T. (2016). Parodia toimii kuha liioittelee. Meemi parodian tyypillisenä mediamuotona 2010-luvulla. Pro gradu -tutkielma. Saatavilla: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/99178
- Mansikka, O. (2019). Helsinkiin avattiin k18-meeminäyttely, joka kuulostaa vitsikkäältä mutta äärioikeistohassuttelu näyttää, että kuvat on otettava vakavasti. Saatavilla: https://www.hs.fi/nyt/art-2000006312529.html
- MTV Uutiset (2018). Tutkimus: Internetin törkeimmät meemit tulevat pääasiassa kahdelta sivustolta. Saatavilla: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkimus-internetin-torkeimmat-meemit-tulevat-paaasiassa-kahdelta-sivustolta/6947996#gs.k9qlla
- Palsa, L. Alajärvi, J. & Spišák, S. (2019). Mielen kuvittajat – opas visuaaliseen mediakasvatukseen. Saatavilla: https://www.mediataitokoulu.fi/mielenkuvittajat.pdf
- Vainikka, E. (2016). Avaimia nettimeemien tulkintaan – Meemit transnationaalina mediailmiönä. Lähikuva – Audiovisuaalisen Kulttuurin Tieteellinen Julkaisu, 29(3), 60–77. https://doi.org/10.23994/lk.59500
- Wessman, K.-M. (2017). ”Ne ei vaan tajuu.” Internetmeemit, kieli ja ryhmäidentiteetti. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 8(3). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2017/ne-ei-vaan-tajuu-internetmeemit-kieli-ja-ryhmaidentiteetti
- Wiggings, B. E. & Bowers, G. B (2015). Memes as genre: A structurational analysis of the memescape. New Media & Society, 17(11), 1886–1906. Saatavilla: https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/1461444814535194