Lapset ja nuoret kohtaavat kasvaessaan tekstimaailman, jonka rakenteita ja sovelluksien kirjoa on vaikea ennustaa. Minkälaista tekstitaituruutta tulevaisuudessa tarvitaan? Jotain voi arvailla katsomalla taaksepäin: Millaisia tekstilajeja YouTube on tuonut tullessaan? Entä eri tavoin kuville ja teksteille, liikkuvalle kuvalle tai näiden kaikkien yhdistelmille perustuvat sosiaalisen median kanavat? Nopeus, jolla tekstiympäristöt ja verkkoympäristöt muuttuvat, on melkoinen. Samalla perinteiset tekstilajit ovat edelleen pitämässä puoliaan.
Kaikessa tässä pysyvyyden ja vaihtuvuuden sekamelskassa yksi tuntuu pitävän pintansa. Aina, kun monilukutaidosta puhutaan, nousee lukemisharrastus esiin oppimiseen ja osaamiseen vaikuttavana tekijänä. Karvin tutkimuksessa, jonka kohteena oli yhdeksäsluokkalaisten kielellinen osaaminen koulun päättövaiheessa, suurin ero osaamisessa oli niiden oppilaiden välillä, jotka lukivat ainakin yhden kirjan kuukaudessa verrattuna kirjoja lukemattomiin (Karvi: Millaista on yhdeksäsluokkalaisten kielellinen osaaminen? – Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2019).
Laaja-alaista lukijuutta
Karvin tutkimuksen mukaan lukemisharrastus on hiipunut luettujen kirjojen määrällä mitattuna. Samalla myös asenteet lukemista kohtaan ovat muuttuneet entistä negatiivisemmiksi. Onkin enemmän kuin perusteltua tukea lapsen ja nuoren kasvamista lukijaksi. Lukijuus tulee kuitenkin ymmärtää myös laajasti. Vaikka runsas median käyttö vuorokaudessa ei ole kielen osaamiselle eduksi, on kohtuullisella käytöllä edistävä vaikutus kielelliseen osaamiseen. Vapaa-ajan tekstiympäristön monimuotoisuus on tärkeää. Lukeminen ei ole joko-tai, vaan sekä-että. Tämä on havaittu paitsi tuoreessa Karvin tutkimuksessa, myös PISA-tutkimuksissa. Oppijoiden oman tekstimaailman ottaminen osaksi opetusta ja heidän osallistaminen erilaisten lukutehtävien ideointiin antaa tärkeää omistajutta oppimiseen.
Lukuharrastuksesta kysyttäessä Karvin tutkimuksessa lukemista piti mieluisana harrastuksena noin puolet vastanneista. Sen sijaan vain 40 % ilmoitti lukevansa säännöllisesti. ”Tämä kuvannee lukuharrastukseen käytössä olevan ajan niukkuutta muun mediankäytön keskellä mutta myös lukuharrastuksen vakiintumattomuutta. Lukukokemusten vähyydestä ja epämääräisyydestä kertonee se, että miltei joka viides oppilas (19 %, N = 1084) oli lukemisen mieluisuudesta epävarma tai heillä ei ollut selkeää käsitystä asiasta”, tutkimusraportissa todetaan.
Kaiken perustana on peruslukutaito: taito ymmärtää vastaanotetun tekstin merkityksiä, oli teksti sitten painettuna kirjan sivulle, koodattuna someen tai kuvavirtana tv-ruudulla.
Mistä siis puhutaan kun puhutaan lukutaidosta? Kaiken perustana on peruslukutaito: taito ymmärtää vastaanotetun tekstin merkityksiä, oli teksti sitten painettuna kirjan sivulle, koodattuna someen tai kuvavirtana tv-ruudulla. Monilukutaidon käsite nostaa lukemisen rinnalle monitahoisen lukemisen, tulkinnan ja tuottamisen sekä jakamisen verkoston. Lukustrategioitten harjoittelu ja oma tuottaminen vaativat edelleen nuorten kanssa toistoja, mallintamista, tukea – ja monipuolisuutta.
Bongaa Read Hour -kampanjavinkit
Jos kirjojen ja tekstien maailma jää lapsena vieraaksi, voi teini-iässä olla vaikea hahmottaa, minkälaiset kirjat kiinnostaisivat. Toisaalta voi olla vaikea hahmottaa edes sitä, mitä kaikkea kirjoilla on tarjota. Nuorten kanssa saattaa törmätä seuraavaan: ”Miks kukaan ei oo kertonut, että kirjoissakin tapellaan ja kaikkee? Kyllähän tällaista voi lukee!” Lukuinto voi löytyä arvaamattomasta kolosta. Hyllyssä pölyttyneessä kirjassa on sopivasti jengimeininkiä ja jännitystä, yksi luokan pojista pitää kirjasta positiivista meteliä ja yhtäkkiä koko luokka haluaakin tarttua samaan kirjaan.
Hyvä lukufiilis saattaa siis löytyä sattumalta, mutta sitä voi opettajana ja kasvattajana pyrkiä myös boostaamaan monipuolisilla ja innostavilla tavoilla ja vahvistaa tätä kautta nuoren käsitystä itsestään lukijana. Syyskuun alkuun ajoittuva Lasten ja nuorten säätiön Read Hour –kampanja tarjoaa materiaalia ja lukuvinkkejä kaikille kiinnostuneille. 31.8.-8.9. kestävä tempaus huipentuu YK:n lukutaitopäivänä, 8.9.2020 järjestettävään koko Suomen yhteiseen lukutuntiin klo 14-15.
“Read Hour -kampanjan tavoitteena on juurruttaa Suomeen uusi lukemiselle hurraava juhlapäivä ja nostaa erityisesti nuorten hiipunutta lukuintoa”, Lasten ja nuorten säätiön kampanjasivuilla kerrotaan. YK:n lukutaitopäivää ennen on mahdollisuus tutustua kampanjasivuille koottuihin lukusuosituksiin ja ottaa tarjolla olevat oppimateriaalit hyötykäyttöön. 7.9. klo 14 alkaen järjestetään kaikille avoin Twitter-chat lukemisesta. Voit liittyä mukaan tai seurata keskustelua aihetunnisteella #ReadHour. Lue lisää kampanjasivuilta.
Monipuolinen kielitaito
Read hour –kampanja näkee lukemisen ja kirjoittamisen monitahoisena ilmiönä. Karvin raportissa peräänkuulutetaan samaa myös äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen liittyen: ”Arvioinnin tulosten pohjalta suositellaan, että oppiaine hahmotetaan opetuksessa laajasti. Kielellisten taitojen kehittämiseksi jokaisella oppilaalla pitäisi olla mahdollisuuksia osoittaa kielellistä osaamistaan ja näyttää teksteillä toimimisen vahvuuksiaan eri tilanteissa ja oppiaineissa.”
Auta lasta ja nuorta huomaamaan, missä kaikkialla kieltä on sekä miten monin tavoin kieli näkyy elämisessä ja vaikuttaa eri tilanteissa ja ympäristöissä.
Karvin raportin suositukset kasvattajille ja opettajille kannattaa lukea huolella. Koti ja koulu tukevat yhdessä koko eliniän kehittyviä itseilmaisun, vuorovaikutuksen ja kielen havainnoinin taitoja. Yhdessä lukeminen, luetusta keskusteleminen sekä oman lukuharrastuksen ja lukijahistorian sanoittaminen on valtavan tärkeää lapsen ja nuoren lukuinnon tukemisessa. Monipuoliset mahdollisuudet tuoda omaa kielellistä osaamista esiin tukevat jokaista, mutta erityisesti poikien osaaminen voi tulla tätä kautta näkyväksi ja saada myönteistä huomiota, mikä taas motivoi ja edistää oppimista.
Tue, mallinna, innosta
Kaikki suunniteltu ja toteutettu tuki ja innostaminen koituvat yleensä koko ryhmän hyödyksi, sukupuoleen katsomatta. Monilukutaituriksi kasvaminen vaatii harjoittelua ja työtä, mutta samalla tekemiseseen liittyy olennaisesti lukemisen riemu, ilo tekstien tuottamisesta ja ymmärrys sujuvan vuorovaikutuksen tärkeydestä. Karvin suosituksista saa ajantasaista tukea oman opetuksen suunnitteluun. Alle listatut ideat opettajille on tiivistetty raportin s. 158 – 160.
- Kielelliset taidot ja niiden hyödyt esiin. Osoita, missä kaikkialla kieltä on ja miten paljon se vaikuttaa eri tilanteissa!
- Varmista, että kaikilla on tilaa ja mahdollisuuksia itseilmaisuun, taustoihin katsomatta. Monipuolisella arvioinnilla ja testaamisella kaikkien taidot saadaan näkyväksi – myös vapaa-ajalla hankitut resurssit.
- Tee tavoitteet oppijoille selväksi: millaista osaamista kulloinkin arvioidaan, miten osaamistaan voi osoittaa? Onnistumisen ja edistymisen huomaaminen motivoi.
- Yläkoululaiset tarvitsevat edelleen luetun ymmärtämisen ja lukustrategioitten harjoittelua. Mallintaminen on tärkeää.
- “Kehitelkää oppilaiden kanssa yhdessä erityyppisille lukijoille sopivia, valinnaisia lukuhaasteita. Lukemisen into lähtee oppilaiden omasta työskentelystä kirjojen parissa.”
- Tehkää eri aineiden opettajien kanssa yhdessä kieli koulussa näkyväksi. Se auttaa oppilaita hahmottamaan opiskelun ennemmin kehittyvien taitojen ja ilmiöiden ymmärtämisen kautta kuin yksittäisinä sisältöinä.
- “Jokainen opettaja on kielenopettaja ja opettaa samalla ajattelua ja oppimaan oppimista.”
- Ajattele kirjoitustaito monilukutaidon kautta. Vaihdelkaa tekstilajeja, kohderyhmiä ja julkaisupaikkoja. Monipuolisuus saa rakentamaan monimuotoisia tekstejä eri alustoilla, ja työvälineillä, yhdessä ja yksin.
- “Yksilöllistä ja eriytä kirjoittamisen opetusta rohkeasti oppilaan taitojen ja motivaation mukaan.”
Vaikka edelle on poimittu suosituksia lähinnä opettajien näkökulmasta, raportti muistuttaa, että nuoren tukeminen ei ole yksin koulun asia – kotien lukemisen tavoilla on valtava merkitys. Kaikenlainen omaehtoinen kielellinen toiminta ihan varhaisvuosista lähtien tukee kielen ja kirjallisuuden osaamista. Aikuisen tuki oman lukuharrastuksen sanoittajana on merkittävä, ja kuten aimmin jo todettiin, samoin tilaisuudet keskustella luetusta, keskustella ympärillä olevasta tekstiympäristöstä ja sen merkityksistä. Kielitaidon tärkeyden hahmottaminen vaatii myös äidinkielen ja kirjallisuuden statuksen nostatusta oppiaineena, sillä äikkä on todellinen kansalaistaito. ”Auta lasta ja nuorta huomaamaan, missä kaikkialla kieltä on sekä miten monin tavoin kieli näkyy elämisessä ja vaikuttaa eri tilanteissa ja ympäristöissä”, raportissa tähdennetään. LUKILOKIssa näihin ajatuksiin on helppo yhtyä. Lukutaituruus on valtava voimavara.
Lue lisää:
Karvin raportti: https://karvi.fi/app/uploads/2020/08/KARVI_1320.pdf
Read hour -kampanjasivut: https://www.nuori.fi/readhour/
Artikkelin kuvituskuvat: Terese Bast