Esittelemme tässä artikkelissa infograafin LUKILOKI-koulutuksen opintojaksolta “Saamen kielen luku- ja kirjoitustaidon oppiminen”. Siinä kuvataan saamen kielen ja kulttuurin opetuksen näkökohtia. Infograafin tekstit on suunnitellut opintojakson kouluttaja Pigga Keskitalo, ja kuvituksen on tehnyt Terese Bast. Infograafi on saatavilla suomeksi ja pohjoissaameksi.
Saamen kielen opetukseen liittyy keskeisesti kulttuurinen näkökulma, joten oppiminen ei ole pelkkää kielen oppimista. Opettajan on otettava huomioon moninaiset taustalla vaikuttavat asiat, jotta hän voi tukea monikielistä vähemmistöoppilasta parhaalla mahdollisella tavalla kielen kehityksessä sekä luku- ja kirjoitustaidon oppimisessa. Opettajan ammattitaito ja tietämys kaksikielisyydestä, äidinkielen opetuksesta ja kielisosiologiasta auttavat hahmottamaan opetuksen lähtötilannetta. Myös saamen kielten kielitypologian ja murteiden tuntemus ovat tärkeitä lähtökohtia opetuksen suunnittelussa.
Saamen kielen opetukseen vaikuttavat myös oppilaan, opettajan ja vanhempien näkökulmat ja yhteistyö. Infograafissa on näiden lisäksi kuvattu saamen kielen yhteiskunnallisia ja kielinäkökohtiin liittyviä tekijöitä. Vähemmistökieliasema asettaa oppimiselle tietyt raamit.
On tärkeää huomioida, että oppilaiden ja perheiden kielitaidon lähtötaso vaihtelee saamen kielessä. Opetuksen tulee olla kannustavaa ja positiivista ja luoda hyviä mahdollisuuksia oppia kieltä ja syventää osaamista. Saamen kieli ansaitsee maailman parhaat opetusjärjestelyt!
Sámegiela oahpahussii gullevaš bealit
Sámegillii gullá kultuvrralaš bealli, nuba oahppan ii mearkkaš dušše giela oahppama. Oahpaheaddji galgá váldit vuhtii girjás dili vai son sáhttá buoremusat doarjut oahppiid gielas ja lohkamis ja čállimis. Oahpaheaddji ámmátdáidu ja nana máhttu guovttegielatvuođas, eatnigiela oahpaheames ja giellasosiologiijas veahkehit ipmirdit oahpahusa vuolggasaji, mas giellatypologiija ja suopmanat váikkuhit maid.
Oahpahussii váikkuhit oahppan, oahpaheaddji ja vánhemiid oaidninvuogit ja ovttasbargu. Infográfas bohtet lassin ovdan sámegillii váikkuheaddji servodatlaš ja gielalaš dahkkit. Vehádatgiela sajádat bidjá oahpahussii rámmaid.
Lea dehálaš fuomášit ahte sámegielat oahppiid ja bearrašiid gielladáiddu vuolggasadji rievddadallá. Doarjjo oahppi nannet máhttima. Sámegiella ánssaša máilmmi buoremus oahppanlágidemiid.
