Millaista lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointi on eri ikä- tai kehitysvaiheissa? Entä miten arvioinnin tavoitteet ohjaavat oppimisen tuen suunnittelua? Kokosimme joitakin vastauksia näihin kysymyksiin Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI-Bulletinin artikkelissa ”Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin”.
Pääset lukemaan koko artikkelin tästä linkistä. Vaihtoehtoisesti voit tutustua artikkelin ydinsisältöihin lukemalla tämän tiivistelmän.
Arviointi ohjaamassa tuen suunnittelua
Osana opetustaan opettaja kokoaa arviointitietoa oppijoiden taidoista ja niiden kehityksestä. Artikkelissa jaamme arvioinnin kolmeen tasoon: Arvioinnin ensimmäinen taso on tuen tarpeen tunnistaminen. Siinä hyödynnetään olemassa olevia seulontavälineitä sekä opettajan asian- ja oppilaantuntemusta.
Toinen arvioinnin taso on taitojen yksilöllinen arviointi, jossa kartoitetaan tarkemmin oppijan taitoja ottaen huomioon tämän vahvuudet ja vaikeudet. Taitojen lisäksi arvioidaan myös oppijan muita oppimiseen liittyviä osa-alueita, kuten motivaatiotekijöitä, oppimisympäristöä ja olemassa olevia tukitoimia. Yksilöllisen arvioinnin tavoitteena on saada kattava kokonaiskuva tuen suunnittelun pohjaksi.
Kolmannella arvioinnin tasolla tuen vaikuttavuutta seurataan systemaattisesti. Seuranta-arvioinnin tuottaman tiedon perusteella tukea voidaan tarpeen mukaan muokata ja kohdentaa uudelleen.
Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen arviointi eri ikä- tai kehitysvaiheissa
Luku- ja kirjoitustaitojen arvioinnissa painottuvat erilaiset taidot kussakin ikä- ja kehitysvaiheessa. Lukivaikeuksien riski on mahdollista tunnistaa jo ennen kouluikää. Sen arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa sukuriskiin, kirjainten tuntemiseen, fonologiseen tietoisuuteen ja nimeämisen nopeuteen.
Alkuopetuksessa taas on tärkeää seurata kirjain-äännevastaavuuksien, lukutarkkuuden ja oikeinkirjoituksen hallinnan lisäksi myös niiden taustalla vaikuttavia taitoja, joista keskeisimpiä ovat fonologiset taidot, nimeäminen sekä kielellinen muisti. Alkuopetuksen jälkeen seurataan edelleen lukusujuvuuden, nimeämisnopeuden, sanavaraston, kielellisen työmuistin ja kuullun ymmärtämisen kehitystä, koska ne vaikuttavat luetun ymmärtämiseen.
Nuoruudessa ja aikuisuudessa lukivaikeudet näkyvät ensisijaisesti lukemisen hitautena ja työläytenä. Lisäksi lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet esiintyvät usein yhdessä muiden oppimisen vaikeuksien kanssa, mikä vaikuttaa myös muiden taitojen ja sisältöjen oppimiseen.
Oppijan kehityksen myötä arvioinnin painopiste siirtyy siis lukemisen ja kirjoittamisen taustataitojen sekä teknisen luku- ja kirjoitustaidon tarkastelusta kohti ymmärtävän lukemisen, tuottavan kirjoittamisen ja oppimisstrategioiden arviointia.
Tutustu artikkeliin:
Heikkilä, R., Puttonen, J., & Siiskonen, T. (2019). Virtaa ja välineitä luku- ja kirjoitustaidon arviointiin. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti: NMI-bulletin, 29 (1), 54–62. Saatavilla: https://bulletin.nmi.fi/2019/06/13/virtaa-ja-valineita-luku-ja-kirjoitustaidon-arviointiin/.
Lue lisää muista oppimista koskevista mielenkiintoisista aiheista Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti NMI bulletinin verkkosivuilla: https://bulletin.nmi.fi/.