![](/wp-content/uploads/2020/02/a4c3c647-0985-62dc-21c5-0c7515d1d34b.jpeg)
Luku- ja kirjoitustaidon merkitys korostuu kaikessa oppimisessa ja opiskelussa. Valitettavasti suomalaisten koululaisten lukuinto kuitenkin hiipuu kouluvuosien edetessä. Tämä käy ilmi Alkuportaat-seurantatutkimuksessa esiopetuksesta perusopetuksen loppuun. Myös oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet. Lisäksi Alkuportaat ja PISA osoittavat, että heikkojen lukijoiden joukossa on paljon poikia.
– Alkuvaihe on oppimisessa kaikkein tärkein. Siinä herätetään kiinnostus lukemiseen ja kirjoittamiseen. Lukumotivaation tukemiseen on olemassa monia keinoja niin kotona, varhaiskasvatuksessa kuin koulussa, Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen professori Marja-Kristiina Lerkkanenkertoo.
Lukumotivaation tukemiseen tartutaan opettajien kouluttamisen kautta. Opetushallituksen 2,5 miljoonan euron rahoituksen saanut LUKILOKI-koulutusohjelma tarjoaa opettajille paljon ajankohtaista, tuoreeseen tutkimukseen perustuvaa tietoa ja keinoja eri ikäisten lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon tukemiseen. Kaksivuotinen ohjelma toteutetaan laaja-alaisena yksiköiden ja asiantuntijoiden välisenä yhteistyönä. Sitä koordinoi Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos.
– Lasten ja nuorten lukutaidosta on herännyt aito huoli. Minkälaisia taitoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? Lukutaitokäsitteen muuntuminen ja laajentuminen asettaa vaatimuksia lukemisen ja kirjoittamisen oppimiselle ja opetukselle, LUKILOKI-hankkeen erityisasiantuntija Tiina Siiskonen toteaa.
– Näihin haasteisiin LUKILOKI-hanke tarttuu rakentamalla opetuksellisen jatkumon varhaiskasvatuksesta aina toiselle asteelle saakka, opettajankoulutuslaitoksen johtaja Sirpa Eskelä-Haapanen jatkaa. Juuri käynnistynyt hanke on osa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutusta, johon arvioidaan osallistuvan noin 1500 opettajaa eri puolilta Suomea. Puolentoista vuoden koulutus toteutetaan lähi- ja verkko-opetuksena vuosina 2018–2019.
Koulutuskokonaisuus vahvistaa uusien opetussuunnitelmien vaatimaa opettajien osaamista. Erityisesti kiinnitetään huomiota oppimiseen liittyviin motivaatiotekijöihin ja osaamisen arviointiin sekä luku- ja kirjoitustaidon haasteisiin lukivaikeuden, S2-opetuksen ja monikielisyyden näkökulmista.
Koulutuskokonaisuudessa käsitellään luku- ja kirjoitustaidon opetusta ja oppimista laajasti osana monilukutaitoa ja kielitietoisuutta uusien opetussuunnitelmien mukaisesti. – Lukivaikeuden riskit voidaan tunnistaa jo varhain, ja niiden seuraaminen on tärkeää läpi koko koulutusuran. Jyväskylässä on tutkittu monipuolisesti erilaisia opetuksellisia keinoja heikosti lukevien tukemiseen, erityispedagogiikan professori Mikko Aro lisää.
LUKILOKI-hankkeeseen osallistuvat Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos, kaikki kasvatustieteiden ja psykologian oppiaineet, kieli- ja viestintätieteiden laitos, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, normaalikoulu ja Niilo Mäki Instituutti. Hanke toteutetaan yhteistyössä Lukukeskuksen, Suomen Kirjastoseuran sekä Helsingin ja Jyväskylän kirjastojen, Suomen Vanhempainliiton, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin (Onerva) ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Hankkeessa on mukana myös useita erityisasiantuntijoita.
Koulutuskokonaisuuteen voi ilmoittautua LUKILOKI-hankkeen verkkosivujen kautta https://lukiloki.jyu.fi.
Lisätietoa:
Projektipäällikkö Tiia-Liina Raittila, puh. +358408054938, tiia-liina.raittila@jyu.fi
Tiedottaja Anitta Kananen tiedotus@jyu.fi, puh. +358 40 805 4142