Lukutaito on selviytymistaito, se on arjen taito, se on kykyä ymmärtää ympäröivää maailmaa ja saada järjestystä tekstikaaokseen. Tänä vuonna lukuviikolla huomio kiinnittyy erityisesti heihin, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Miltä tuntuu, jos kieliympäristö on vieras? Miltä tuntuu, kun maailma asettaa mielivaltaisia ja järjenvastaisia rajoja omalle elämälle?
Lukutaito pitää sisällään paitsi lukutaidon omalla äidinkielellä, myös taidon tulkita vieraskielisiä tekstejä – jo silloin, kun kielenoppiminen on vasta alussa. Miten tukea oppijaa, joka astuu uuteen kieleen?
Täsmäpaketti matkalle kohti kielitietoisempaa koulua
Osana LUKILOKIa on tuotettu Monikielisen oppijan matkassa –sivusto, jonka perusajatus lähtee osallisuudesta ja siitä, miten tukea kielitaidon kehittymistä osana toimintaa/sisältöjen ja taitojen oppimista.
Sivu sopii itseopiskeltavaksi täydennyskoulutusmateriaaliksi ja tarjoaa konkreetteja työkaluja kielitietoisen koulun rakentamiseksi ja monikielisten oppijoiden tukemiseksi. Sivun vinkit auttavat suunnittelemaan opetusta monikielisessä ryhmässä ja asettumaan vieraassa kieliympäristössä opiskeluaan aloittavan tilanteeseen.
Pelätin ja rastas –materiaali tukemaan empatiakykyä
Kriisien keskellä on tärkeää, että luettava materiaali on kaikkien saatavilla. Hyvänä esimerkkinä on Katri Tapolan ja Alessandro Pelliccionin teos ”Pelätin ja rastas”, joka on vapaasti ladattavissa Maailmankoulun sivuilta, aivan kuten teokseen liittyvä draamaharjoituspaketti. Materiaalissa on tehtäviä aina varhaiskasvatuksesta esi- ja alkuopetukseen. Toiminnalliset harjoitukset mahdollistavat sen, että teoksen maailmaan voi sukeltaa myös monikielisessä ryhmässä.
- Tapola, K. & Pelliccioni, A. (2017). Pelätin ja rastas. Rauhankasvatusinstituutti.
Hiljaiset kirjat eivät jätä ketään ulkopuolelle
Hiljaiset kirjat perustuvat perinteisen tekstin sijaan vahvalle visuaaliselle ilmaisulle ja sopivat kaikenikäisille, riippuen kuvakielen ja tarinan tasosta. Niiden vahvuus on siinä, että ne tavoittavat jokaisen lukijan, kielestä riippumatta, ja sopivat siksi erinomaisesti monikielisille ryhmille. “Hiljaiset kirjat sopivat kaikille lapsille, nuorille ja aikuisille ja ne ovat terapeuttista luettavaa myös pakolaistaustaisille lapsille”, kuvataan IKI-Taru –hankkeen sivuilla, josta voit myös lukea tarkemmin hiljaisista kirjoista. Sivuilla on erilaisia ideoita toiminnaksi hiljaisten kirjojen kanssa.
Kun lukutaito kehittyy, on hiljaisten kirjojen ansiosta helpompi ottaa arkeen mukaan myös kirjoitettuun kieleen perustuvat
Esimerkkejä hiljaisista kirjoista:
- Cole, Henry (2016). Spot the Cat. Little Simon.
- Jormalainen, Emmi (2019). Eksyksissä. Omakustanne.
- Jormalainen, Emmi (2013). Puu. Studio Panama.
- Netti, Eveliina (2019). Pinnalla pinnan alla. Mini Kustannus.
- Ollikainen, Antti (2013). Flu. Suuri Kurpitsa.
- Ollikainen, Antti (2015). Flu 2 – Jäätävä lentsu. Suuri Kurpitsa.
- Ollikainen, Antti (2017). Flu 3. Suuri Kurpitsa.
- Palin, Merja (2020). Taikapuikot. Etana Editions.
- Pelliccioni, Sanna (2018). Meidän piti lähteä. Kustantamo S&S.
Lue lisää hiljaisien kirjojen käytöstä:
Lukemista olisikin hyvä lähestyä juuri siitä näkökulmasta, että kirjat eivät sulje ketään ulkopuolelle. Niiden maailma on avoinna kaikille, lukutaidosta riippumatta. Lukuilo on kaikkien oikeus.