Lukurauhan päivä muistuttaa hitaan lukemisen merkityksestä

TikTok-video vaihtuu sekunneissa seuraavaksi, yksittäinen Instagram-kuva viipyy virrassa korkeintaan puolitoista. Uutisotsikoita selaillessa vain harva juttu tulee klikattua auki ja Netflix-maraton typistyy helpoksi nimikkeiden selailuksi, kun ei oikein tiedä, mitä haluaisi katsoa. Kuulostaako tutulta? Nykyajan tekstimaailma on kiivasta, hälyistä ja nopeatempoista. Se on toki myös viihdyttävää ja täynnä tietoa, mutta harva mediasisältö ohjaa nimenomaan rauhoittumaan.  

Rauhoittumiselle on kuitenkin siksi tarvetta ehkä enemmän kuin koskaan. Moni LUKILOKI-osallistuja on kommentoinut koulutuksen aikana, miten oppilaat pitävät lukutunneista – siitä, että tekstien ja tarinoiden äärelle saa luvan kanssa pysähtyä. Oli kyse sitten yhteisestä hetkestä opettajan lukiessa ääneen, lukemisesta pienissä ryhmissä tai siitä, että jokainen (myös opettaja!) hiljenee kirjan ääreen ihan itsekseen, on kirjallisuuden opetuksen ja luku- ja kirjoitustaitojen kehittymisen tukemisen lisäksi kyse aina myös tärkeästä hengähdystauosta. Siitä, että pääsee hetkeksi irti arjen kiivaasta tekstiympäristöstä.  

Samaa tavoittelee myös Suomen Kirjasäätiön Lukurauhan päivä, jota tänä vuonna vietetään sunnuntaina 13.2.2022.  

Lukurauhan päivään kuuluu päivän oma Lukurauhan laki, mutta yhtä hyvin jokainen luokka voisi määritellä omat lukurauhan lait aina lukuvuodeksi tai lukuprojektiksi kerrallaan. Millaisia asioita juuri sinun opetusryhmäsi pitävät tärkeänä? Mikä tekee luokan lukuhetkestä merkityksellisen? Voiko lukuympäristö laajeta luokkahuoneen tai perinteisten opiskelutilojen ulkopuolelle? Minkälaista lukurauhaa ja pelisääntöjä silloin vaaditaan? Mikä edistää elämyksellistä lukemisesta ja luo pohjaa kunkin omalle, elinikäiselle lukijuudelle?  

Myös LUKILOKI-tiimissä rauhoitetaan sunnuntaita lukemiselle – yhdessä, yksin ja koko perheen kesken. Kyselykierros viikonlopun kynnyksellä tuotti seuraavat lukuvinkit aikuisille ja lapsille:  

”Aloitin juuri Tommi Liimatan Hautajaiskengät, joten sen parissa rauhoitun sunnuntaina. Lastenkirjoista Heinähattu ja Vilttitossu iskevät viisivuotiaaseemme, ehkä myös siksi että meillä asuu vähän samantapaiset tytöt. Tosin välillä on erimielisyyksiä, kumpi on Heinähattu ja kumpi Vilttitossu. 10-vuotias puolestaan lukee nyt Sinttu-kirjoja.” 

”Mulla on yöpöydällä Veera Salmen nuortenkirja Oboin kirja. Arjessa on vähän hetkiä omalle lukemiselle, mutta viikonloppuisin on aikaa edetä tarinoiden maailmassa. Lasten kanssa luetaan kovasti ZoneVD:n Kiehtovan tiedon jäljillä -kirjaa ja Herra Kontiaisen aarrejahtia, jonka on kirjoittanut Katerina Gorelik. Jos kohtaat karhun on myös hulvaton, ja se puhuttelee isompaakin lukijaa! Ekaluokkalaisen omaa lukemista ajattelin tukea laittamalla tarjolle uuden Isämies-kirjan ja Lena Frölander-Ulfin Muru ja minä metropolissa. Sen kuvitus on jopa vähän jännittävä ja koska tekstiä on vähän, lukutaidon alkupoluilla oleva saa teoksen kautta helposti kokemuksen siitä, että saa luettua yhdeltä istumalta kokonaisen kirjan!” 

”Mun sunnuntaikirja on Saila Susiluodon Kehrä. Nautin sen viipyilevästä kielestä ja matkustelusta kirjan siivin kotisohvalta käsin. Meidän perheen lasten suosikki on Mestarietsivä Peppunen, jota lapset voisivat lukea aamusta iltaan. Kirja uppoaa myös vanhemman huumorintajuun ja tarjoaa lukemaan juuri oppineelle toiminnallisia taukoja lukemisen lomaan. Myös Kaisa Happosen & Joonas Utin Piste-kirjat ovat jo pitkään pitäneet pintansa lasten (ja vanhempien) suosikkiteosten joukossa. Runoriemua tuo Tähtiviltti – Suomen lasten runot, joka on mainio kokoelmateos modernista runoudesta. Oiva työväline ja apu esimerkiksi runoleikkien tai runoseikkailujen suunnitteluun!” 

Jaa Lukurauhan päivänä oma lukuvinkkisi somessa ja anna aikaa lukemiselle! Niin nopeaa kuin sosiaalinen ja ylipäätään digitaalinen media ylipäätään onkin, se on myös toimiva tiedonjakamisen kanava ja lisäksi kanava, jossa jokainen osallistua keskusteluun, löytää uusia ideoita ja harjoitella digitaalisessa maailmassa tarvittavia luku- ja kirjoitustaitoja. Mutta tässä ohessa olisi hyvä pitää mielessä, että jokaiseen päivään tarvitaan myös pieni hetki lukurauhaa.  

Lukuvinkit:  

Frölander-Ulf, L. (2021). Muru ja minä Metropolissa. Teos 

Gorelik, K. (2021). Herra Kontiaisen aarrejahti. Kumma.  

Hallberg, L. & Nordqvist, M. (2022). Tanssitaan, Sinttu! Tammi.

Happonen, K. & Utti, J. (2019). Piste. WSOY. 

Happonen, K. & Utti, J. (2020). Piste ja megaällö tykkäysjuttu. WSOY. 

Jaatinen, S. (2021, toim.). Tähtiviltti – Suomen lasten runot. Otava.  

Kivelä, M., Serup, M. & Bondestam, L. (2021). Jos kohtaat karhun. Teos.  

Leppälä, J. (2021). Kiehtovan tiedon jäljillä. Tammi. 

Liimatta, T. (2021). Hautajaiskengät. Like.  

Nopola, S., Nopola, T. & Savolainen, S. (2021). Heinähattu, Vilttitossu ja tanssiva konstaapeli. Tammi.  

Nopola, S., Nopola, T. & Majaluoma, M. (2020). Heinähattu, Vilttitossu ja vaari. Tammi. 

Salmi, V. (2022). Oboin kirja. Otava 

Susiluoto, S. (2021). Kehrä. Otava. 

Troll. (2020). Mestarietsivä Peppunen – Mestarivaras ja mestarietsivä. Nemo/Otava. 

Unkari, A. & Vaalio, K. (2022). Isämies ja hyytävä hypnoosi. Otava. 

Skip to content