15. luukku: Jouluinen värityskuva

Tämän päivän luukusta löydät jouluisen värityskuvan kaikkien pienten – ja miksei isompienkin – iloksi. Voit luoda opetus- tai varhaiskasvatusryhmälle pienellä vaivalla jouluisen hetken: tulosta kuvia, laita joululaulut soimaan tai lue ääneen samalla, kun kuvat heräävät väriloistoonsa. Värittäminen voi tukea keskittymiskykyä ja auttaa rentoutumaan.

Värityskuvaa voi toki hyödyntää myös kirjoittamisessa: pienissä ryhmissä voidaan poimia kuvasta sanoja listaksi ja yhdistää ryhmässä sanat jouluiseksi runoksi. Runon voi yrittää laatia vaikka tarinan muotoon, jos mahdollista! Mikä olisi juuri sinun ryhmälle sopiva tehtävä?

Lataa Terese Bastin piirtämä värityskuva: Jouluinen värityskuva PDF:nä

14. luukku: Jaossa vauhtia jouluun!

Tiedotus: kaikki oikeudet jouluun on myyty upporikkaalle herra Traanille! Joulua saa viettää vain, jos ostaa kymppitonnilla tavaroita herra Traanin tavaratalosta. Jo Nesbøn Pelastaako tohtori Proktori joulun? (WSOY 2017) on hilpeä ja vauhdikas seikkailu, joka takaa riemukkaan lukuhetken. Tohtori Proktori, Liisi ja Älli päättävät pelastaa joulun, mutta se vaatii tarkkaa suunnitelmaa ja nopeita siirtymiä. Kuvittele, että joudut sijaiseksi joulupukille. Millaisen reitin ja kulkuvälineen valitsisit lahjojen vientiin? Suunnittele reitti joulupukille ja pohdi, miten saatte ajan riittämään lahjojen jakoon. Syntyisikö suunnitelmista kenties jonkinlainen peli?

Taru Viinikaisen ja Oili Kokkosen (kuv.) Tiltu ja Lettu: Joulujupakka (WSOY 2018) hauskuuttaa taattuun tonttutyyliinsä! Siskosten, (puutarha)tonttujen ja kiehtovan leikkimökin kertomus on täynnä lämpöä, iloa ja rakkautta. Tehkää retki päiväkodin tai koulun lähiympäristöön ja etsikää uusia asuinpaikkoja tontuille. Miltä tonttujen kodissa näyttää? Miltä siellä tuoksuu ja kuulostaa? Millaisessa sängyssä tontut nukkuvat, miten ne kulkevat paikasta toiseen? Keksikää ja kirjoittakaa yhteinen teksti!

Kumman kirjoista haluaisit voittaa omaksesi? Kommentoi alle valitsemasi kirjan nimi ja olet mukana arvonnassa! Voit tuplata voittomahdollisuutesi osallistumalla arvontaan myös LUKILOKI-hankkeen facebook-sivuilla.
Mukana lukuiloa jakamassa WSOY.
Arvonta päättyy 16.12. klo 9.00 ja voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti,

13. luukku: Tuuleta perinteitä Lucian päivänä!

Tänään vietetään Lucian päivää. Perinne on ajatunut Suomeen Ruotsista, ja erityisesti Luciaa on tavattu juhlia ruotsinkielisillä alueilla. Mitä tiedätte taustoista? Entä muista joulun aikaan liittyvistä perinteistä? 

Joitain näkökulmia Lucian päivän taustoihin avataan oheisella YLE Oppimisen sivulla ja videolla. Video soveltunee yläkouluun tai toiselle asteelle. Päivän taustalla on synkkiäkin sävyjä. Millä tavalla alakoulussa kerrotaan Lucian päivän taustoista?

 

Tänään jaamme joitakin ideoita perinteiden käsittelyyn ja tuulettamiseen. 

  1. Millaisia talveen tai jouluun liittyviä perinteitä oppijat keksivät itse? Millaisia nurinkurisia jouluperinteitä voi keksiä? Mikä perinne kaipaisi tuulettamista ja uudistamista, ja miksi?
  2. Mikä on perinteen takana? Ideoidaan ja kirjoitetaan omat versiot siitä, mistä perinne on saanut alkunsa. (Lucian päivä, joulukuusi, jouluruuat, joulupukki, joulurauha, tontut, tapaninpäivän perinteet, kekripukki, kekriruuat, hyvä Tuomas ja paha nuutti… Mitä muuta keksitte? Voitte myös valita muiden maiden jouluperinteitä, kuten luudan piilotuksen – lue lisää esimerkiksi Momondon tai EF:n sivulta.) 
    • Voidaan pelata Rappakalja-pelin tyyliin niin, että opettaja on kerännyt oikeita vastauksia valmiiksi tehtäväkorteiksi. Korttiin tulee otsikko, esim. tontut, ja selitys perinteen taustasta. Noin viiden hengen ryhmissä yksi on vuorollaan ”hämy”, joka nostaa yhden tehtäväkortin ja lukee otsikon. Muut kirjoittavat kuvaukset. Hämy sekoittaa keksityt kuvaukset ja oikean sekä lukee vaihtoehdot ääneen. Hämyn vasemmalla puolella oleva veikkaa mielestään oikeaa vastausta ensin, sitten seuraava ja niin edelleen. Oikeasta arvauksesta saa kaksi pistettä, ja kaikki, joiden kuvausta on veikattu, saavat pisteen per veikkaus. Hämy saa kaksi pistettä, jos kukaan ei arvaa oikein. Voitte tehdä oman pelilaudan tai laskea muuten pisteitä. Vinkki: sopikaa, että perinteen tausta kuvataan esim. kahdella tai kolmella virkkeellä, jolloin kaikista vastauksista tulee melko samanmittaisia ja oikea vastaus on hämäävämpi. 
    • Vaihtoehtoisesti voidaan toteuttaa niin, että opettaja ei ole etsinyt oikeita vastauksia. Keksityistä kuvauksista voidaan äänestää esim. hauskin tai oivaltavin koko ryhmän kesken tai pienryhmittäin. Sen jälkeen haetaan verkosta tietoa: miksi perinne on olemassa? Tätä voidaan tehdä joko opettajan tai jonkun oppilaan johdolla yhteisesti ja tiedonhaun vaiheista keskustellen tai pienryhmissä. Voitte yhdistää harjoitteluun esim. sen pohdintaa, millainen on hyvä ja toimiva hakusana tai hakusanojen yhdistelmä. Millaisesta lähteestä paras kuvaus perinteen taustasta löytyi?

3. Keksikää ja kirjoittakaa uusia joulun aikaan liittyviä hahmoja. Millaisia erilaisia pukkeja keksitte? Entä valontuojia, tonttuja, puhuvia eläimiä? Voitte hyödyntää näitä hahmoja tarinoiden kirjoittamisessa niin, että kullekin arvotaan yksi kaverin luoma hahmo. Voitte myös kirjoittaa kuvauksia pienryhmissä niin, että ryhmä tuottaa kuusi hahmoa, joista voi nopalla arpoa päähenkilön. Voisiko saman tehdä jouluisen/talvisen paikan kanssa?

Lue lisää: Päivi Heikkilä-Halttunen esittelee Niilon joulukoulu -kirjan (Ellilä 2018) Lastenkirjahylly-blogissa: https://lastenkirjahylly.blogspot.com/2018/12/13-luukku-lucia-on-valon-ja-hyvan.html.

12. luukku: Petterin kadonneet lahjapaketit

Tämän päivän kalenteriluukusta löytyy Petteri Punakuonoksi pukeutunut BlueBot-ohjelmointirobotti. Suunnittele Petterille sopiva reitti ja ohjaa Petteri-poro pukin luo keräten lahjapaketit reitiltä! Näin matka maailman ympäri voi alkaa.

Kokeilkaa ohjelmointia ryhmässänne: tuunatkaa BeeBoteista tai BlueBoteista apulaisia Joulupukille ja taitelkaa niille origamireet. Erillisiä ohjelmointialustoja ei tarvita, vaan oppilaat voivat luoda ympäristöjä itse esimerkiksi voimapaperille piirtäen. Huomioikaa, että botit liikkuvat aina 15 cm kerrallaan.

Tonttuapulaiset voivat kuljettaa luokassa esimerkiksi lahjatoivekirjeitä, viestejä, joulurunoja ja muita tervehdyksiä. Millaisen jouluisen tervehdyksen isommat oppilaat voisivat lähettää tuunattujen bottien avulla kummioppilaille tai muille pienemmille oppilaille?

Tulostettavat ohjeet Petterin kadonneet lahjat -ohjelmointitehtävään: Petterin kadonneet lahjapaketit (Bluebot) 

11. luukku: Täydennettäviä tarinoita

Tarina ei ole ikinä valmis – ei edes kirjan kansien väliin painettu kertomus. Tarinat jatkavat lukemisen jälkeen elämäänsä mielikuvituksen siivin, fanifiktiot leviävät netissä ja teokset toimivat toistensa pohjana. Lukeminen antaa sysäyksen monenlaiselle omalle tuottamiselle. Mitä sitten tapahtuu? Minkälaisen hahmon itse haluaisin luoda? Entä jos?

Tämän päivän luukusta löydät kaksi täydennettävää kertomusta. Perinteinen adjektiivitarina toimii parhaiten, kun se on vahvan kontekstisidonnainen. Toisaalta jos täytettävänä olevassa tarinassa on muutenkin tarpeeksi yhteistä ja jaettua, se innostaa. Kokeilemalla erilaisia adjektiivivaihtoehtoja voi myös pohtia, millaisia sävyjä kertomus saa, kun kuvailevat sanat muuttuvat täysin toisenlaisiksi. Miten käy, jos keskittyy vain yhteen aistiin keksiessään adjektiiveja? Entä jos kaikki adjektiivit ovat yltiöpositiivisia tai supernegatiivisia? Mitä jos on lupa käyttää vain adjektiiveja, joissa on -hkO-johdin tai ainoastaan partisiipin preesensiä. Kokeilkaa ja keskustelkaa!

Luukun toinen täydennettävä tarina on vailla loppua. Kun juonen kaari ei piirrykään kauniiseen päätökseensä, on tartuttava itse kynään, käsinukkeihin tai kameraan. Ideoita tarinan viimeistelemiseksi on tehtäväpohjan viimeisellä sivulla runsaasti. Aikuinen voi tukea pienimpien kirjoittamista toimimalla kirjurina ja kertomukselle voidaan lähteä kehittelemään loppua draaman tai digitarinoinnin keinoin. Oppijoita voi haastaa tutkimaan sadun tekstilajipiirteitä tai kokeilemaan, miten Instagram Stories toimii sadun kirjoittamisessa. Satuhahmon voi muuttaa myös vloggaajaksi – vain mielikuvitus on rajana!

Tulostettavat tarinat ja niihin liittyvät tehtävät löydät alta. Mainioita hetkiä tekstien parissa!

 Täydennettävä_adjektiivitarina

Tarinan_työstäminen_loppuun

10. luukku: Meemityöpaja – taustaa ja tehtäväideoita

Jouluinen meemi on luotu Pixabayn vapaasta kuvasta Imgflip-meemigeneraattorilla. Tämän päivän luukku antaa vinkkejä meemien käyttöön opetuksessa.

 

Meemit, tuo kansanperinteen uusi musta. Ne hämmentävät, naurattavat ja osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun, ne johtavat harhaan, kuuluvat sisäpiiriin ja ovat yhtä aikaa hyvin globaali ilmiö. Kenellä erityisesti on asiantuntemusta meemeistä? Intuitiivista tietoa lienee somen aktiivikäyttäjillä, ja toisinaan osaamista käytetään kaikkeen muuhun kuin harmittomaan viestintään. Verkkovaikuttamisen asiantuntijat puolestaan tietävät, mistä narusta vetää, kun halutaan saada aikaan viraaliksi leviävä meemi – tai sitten eivät. Usein hittimeemi syntyy vahingossa (YLE Uutiset, Karjalainen 2016).

Meemit pomppivat vastaan somevirroissa, viestiketjuissa ja osana journalistista sisältöä. Ehkä tyypillisimmin meemi piirtyy mieleen asiayhteydestään irrotettuna kuvana, jota on höystetty osuvalla tekstillä, mutta meemit ovat tekstilajina paljon moniulotteisempia. Ne voivat olla muodoltaan niin kuvia, piirroksia kuin videoitakin, ne voivat olla toimintaa, toistuvia ilmeitä tai asentoja. Olennaisesti meemeihin liittyy aina vuorovaikutus. Ne ovat verkossa nopeasti leviäviä, muokattuja ja muokattavissa olevia viestejä. (Ks. Mielenkuvittajat, s. 24: Meemityöpaja vaikuttamisesta).

Verkossa on lukuisia meemintekokoneita ja -sovelluksia, joita löytää helposti hakukoneiden avulla. Koulukontekstissa meemit ovat siinä mielessä herkullinen tekstilaji, että juuri nuorilta löytyy käytännön ymmärrystä ja osaamista meemien tekemisestä – ja niiden lukemisesta. 

Meemikuvat ja tekijänoikeudet

Suomessa ei ole selkeää ohjeistusta siitä, saako toisten käyttämiä meemikuvia käyttää vapaasti omien meemiensä pohjana. Lähtökohtaisesti meemit eivät loukkaa tekijänoikeutta, sillä ne voidaan nähdä parodioina, jotka taas ovat laillisia suurimassa osassa Eurooppaa. Suomessa laki ei kuitenkaan huomioi parodiapoikkeusta tekijänoikeudessa. (Lue lisää EU-artiklan numero 13 säännöksistä.)

Kirsi Salmela Kopiostosta kommentoi meemien tekijänoikeuksia seuraavasti: ”Jokaisessa EU:n jäsenmaassa noudatetaan kunkin jäsenmaan omaa tekijänoikeuslakia. EU:ssa direktiiveillä pyritään yhtenäistämään jäsenmaiden tekijänoikeuslakeja, mutta direktiivit eivät ole suoraan jäsenmaassa sovellettavaa oikeutta, vaan nekin pitää säätää jokaisessa maassa kansalliseen lakiin.

Meillä Suomessa tekijänoikeuslaissa ei ole nimenomaisesti säädetty parodiasta. Periaatteessa parodia ja meemit voivat olla sallittuja, jos ne tulkitaan muunnellen aikaansaaduiksi, itsenäisiksi teoksiksi, eikä alkuperäisen teoksen muunnelmiksi. Rajanveto on kuitenkin vaikeaa, ja viime kädessä asia ratkaistaan tuomioistuimessa ja tapauskohtaisesti.”

Vinkkejä meemien käyttöön tekijänoikeudet huomioiden

  • Lue käytettävien palveluiden käyttöehdot. Niissä on yleensä mainintoja tekijänoikeuksista ja esimerkiksi siitä, millaisia oikeuksia käyttäjä luovuttaa palvelulle ladatessaan sinne omaa sisältöä, kuten kuvia. Lisäksi niistä käy ilmi, millaisia oikeuksia henkilöllä pitää olla, jos hän lataa sinne toisten ottamia tai tekemiä kuvia tai muuta sisältöä.
  • Esimerkiksi Imgflip-meemigeneraattorin käyttöehdoissa todetaan, että lataamalla sisältöä palveluun annat palvelulle hyvin laajat käyttöoikeudet, myös esimerkiksi muokkausoikeudet. Tämä tarkoittaa, että sinulla täytyy olla muokkausoikeudet kuviin, jos lataat sinne jonkun toisen ottamia kuvia.
  • Kannattaa siis käyttää itse otettuja kuvia tai varmistaa, että kuvan tekijä on antanut tarvittavat käyttöoikeudet.
  • Vapaasti käytettäviä kuvia löydät esim. Pixabay-palvelusta, jossa kaikki sisältö julkaistaan Pixabay Licencen kautta, mikä tarkoittaa, että lupaa ei tarvitse kysyä eikä julkaisijaa tarvitse mainita edes kaupallisessa käytössä. Toinen palvelu on Pexels, jossa kuvat julkaistaan CC0-lisenssillä. CC0-lisenssin käyttäjä on luovuttanut kuvansa vapaaseen yleiseen käyttöön (public domain) ja luopunut tekijänoikeudesta.
  • Creative Commons -lisensseillä julkaistuja kuvia löydät CC Search -hausta. CC-kuvia käytettäessä täytyy mainita kuvan tekijä ja toimia lisenssin vaatimusten mukaisesti (poikkeuksena edellä mainittu CC0-lisenssi).

POPS 2014: esimerkkejä oppimistavoitteista meemien kanssa työskentelyyn (suomen kieli ja kirjallisuus vuosiluokilla 7–9)

  • T7 ohjata oppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa, harjaannuttaa oppilasta tekemään havaintoja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoa
  • T11 tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä, ja auttaa oppilasta valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilanteeseen sopivia ilmaisutapoja
  • T13 ohjata oppilasta edistämään kirjoittamisen sujuvoittamista ja vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoa tekstien tuottamisessa, syventämään ymmärrystään kirjoittamisesta viestintänä (…)
  • T14 harjaannuttaa oppilasta vahvistamaan tiedon hallinnan ja käyttämisen taitoja (…) sekä opastaa oppilasta toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen
  • T15 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä, auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia

 

Ota meemit käyttöön! Matalan kynnyksen ideoita opetukseen

  • Muuntakaa luettua: muotoilkaa kaunokirjallisen teoksen, oli se sitten runo, novelli tai romaani, lukukokemus tai ydinviesti meemiksi. Lataa tästä tehtäväpohja Runo meemiksi
  • Tiivistäkää ryhmätyön päätteeksi työn idea meemiksi – tai laatikaa ryhmän itsearviointi meemin muotoon.
  • Tiivistäkää päivän oppimisprosessien annit meemeiksi.
  • Ottakaa kantaa johonkin väitteeseen tai ajankohtaiseen teemaan työstämällä kannanotot meemeiksi.
  • Kirjoittakaa sarjakuvia, jotka koostuvat esimerkiksi kolmesta itse tehdystä meemistä.
  • Tulkitkaa ja tuottakaa: etsikää kiinnostavia meemejä. Kirjoittakaa tarina meemin takaa: miten tähän tilanteeseen on päädytty? Tai miten tästä tilanteesta pääsee eteenpäin?
  • Tulkitkaa ja tuottakaa: muuntakaa kiinnostavia meemejä esim. asiateksteiksi, mainoksiksi, monologeiksi tai pienoisdraamaksi.
  • Testatkaa, miten englanninkieliset meemit taipuisivat suomeksi. Millaisia pulmia kääntämiseen liittyy, ja mistä se kertoo? Millaisia suomalaiset meemit usein ovat?

Pohtikaa meemejä tulkitessanne:

  • Kenelle meemi on suunnattu? Mistä kohderyhmän voi päätellä?
  • Miksi meemi on tehty? Millaisen viestin se lähettää? Millaisesta tunnetilasta se viestii?
  • Millaista ymmärrystä vastaanottajalla täytyy olla, jotta meemi avautuu? Millaista kulttuurista tai kontekstuaalista ymmärrystä tarvitaan? Millaista intertekstuaalisuutta meemissä on?
  • Miten ajankohtainen meemi on?
  • Voiko kyseinen meemi loukata jotakuta?
  • Onko meemi suosittu – miksi, miksi ei?

Mitä muita ideoita keksit tai miten olet jo hyödyntänyt meemejä tekstilajina? Kommentoi alle!

Linkkivinkkejä ja lisäluettavaa:  

9. luukku: Lukien ja leikkien legoilla

Tämän päivän kalenteriluukussa kurkistetaan LEGO-palikoiden käyttöön fonologisen tietoisuuden sekä tarkan lukemisen ja oikeinkirjoituksen harjoittelussa. Kerää sopiva määrä legoja, valitse jouluiset sanat ja aloita leikki!

Katso alla oleva esimerkkivideo menetelmästä. Tarkemmat ohjeet menetelmän hyödyntämiseen löydät täällä: LEGO_fonologia_dekoodaus_oikeinkirjoitus

8. luukku: Suomalaisen musiikin päivä


Suomalaisen musiikin päivä

Tänään 8.12. vietettävä Jean Sibeliuksen päivä eli suomalaisen musiikin päivä on ollut virallinen liputuspäivä vuodesta 2011 alkaen. Jaamme tässä luukussa muutaman päivän teemojen käsittelyä tukevan linkkivinkin. Tutustu vinkkeihin alla:

  • Sibelius ja joulu

Sibeliuksen kerrotaan olleen varsinainen jouluihminen! Tutustukaa Helmet-kirjastojen sivuilla Sibeliusten joulunviettoon. Millaisia jouluperinteitä Sibeliuksilla oli? Mitä joululauluja Sibelius sävelsi ja miten ne syntyivät?

https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kuukauden_Sibelius_JouluEkstra_Kuukauden(82071)

  • Elokuvakasvatuksen materiaaleja Sibeliuksesta

Koulukino on tuottanut Sibeliukseen liittyvän oppimateriaalipaketin, joka on suunnattu erityisesti 5.–6.-luokkalaisille ja sitä vanhemmille oppilaille. Se on suunniteltu Timo Koivusalon ohjaaman Sibelius-elokuvan (2003) yhteyteen, mutta tehtäviä voi tehdä myös ilman elokuvan katsomista.

https://www.koulukino.fi/sibelius

  • Tekstitaitoja rap-musiikin kautta

Oman suosikkimusiikin käyttö lukemisen lähtökohtana voi innostaa kielen ja lukemisen pariin myös niitä oppijoita, joita kirjat eivät lähtökohtaisesti kiinnosta. Lukukeskuksen Sanat haltuun -hankkeen rap-työpajat soveltuvat hyvin tekstitaitojen opetukseen erityisesti yläkoulusta alkaen. Hankkeen sivuilla oleva opettajan opas tarjoaa mallin, jonka avulla rap-biisin säkeistä analysoidaan tekstin puhujaa, näkökulmaa ja tavoitetta.

https://sanathaltuun.fi/rap-paja/

  • Suomen musiikin kunniagalleria

Tänä syksynä avatussa Musiikkimuseo Famessa on vuosittain täydentyvä Suomen musiikin kunniagalleria. Tutustukaa museon sivuilla olevaan listaan galleriaan tällä hetkellä kuuluvista muusikoista ja musiikintekijöistä. Ketkä heistä tunnistatte? Miksi he ovat mukana galleriassa? Keitä itse lisäisitte galleriaan ja miksi?

https://musiikkimuseofame.fi/kunniagalleria/

Lataa tulostettavat tehtävät täältä: Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivä

Kuva: Terese Bast

7. luukku: Jaossa jouluiloa

Osallistu jouluisen kirjapaketin arvontaan ja kirjoita kirjojen innostamana jouluinen aforismi tai jouluruno! Vinkkejä joulurunojen ja -aforismien kirjoittamiseen löydät tämän postauksen lopusta.

ARVONTA: Jouluinen kirja-arvonta sisältää kaksi joulutunnelmaa hehkuvaa kirjaa: Anna-Mari Kaskisen runoteoksen Joulun iloa (Kirjapaja 2016) ja Maija Paavilaisen aforismikokoelman Jouluiloa (Kirjapaja 2018).

Osallistu arvontaan kommentoimalla asia, joka tuo sinulle joulun ilon. Jätä kommenttisi 9.12 klo 9.00 mennessä. Kommentoijien kesken arvotaan kaksi kirjapakettia ja voittajiin ollaan yhteydessä arvonta-ajan päätyttyä. Voit tuplata voittomahdollisuutesi osallistumalla arvontaan myös LUKILOKI-hankkeen facebook-sivuilla (https://www.facebook.com/lukilokihanke/). Mukana lukuiloa jakamassa Kirjapaja.

Anna-Mari Kaskinen: Joulun iloa (Kirjapaja 2016)

Anna-Mari Kaskisen runot kutsuvat hiljentymään ja rauhoittumaan. Runoteos sopii jokaiselle joulukiireen vaivaamalle: “Pysähdyn ja kuuntelen. Saan sen mitä tarvitsen.” 


Kirjoita jouluruno!

Aloita runo kirjoittamalla sanalista seuraavien ohjeiden mukaan:
Kirjoita jouluinen esine tai ruoka.
Kirjoita toinen jouluinen esine tai ruoka.
Kirjoita yksi verbi.
Kirjoita yksi paikka.
Kirjoita kaksi adjektiivia.
Kirjoita yksi viikonpäivä.

Järjestä sanat runoksi seuraavaan runokaavaan:
1) Jouluinen esine/ruoka 2) verbi 3) paikka.
On 4) adjektiivi 5) viikonpäivä.
Sataa 6) adjektiivi 7) jouluinen esine/ruoka.

Tuloksena on jouluista iloa tuovia hullunkurisia tai iloisen kauniita runoja, kuten:
Joulutähti hiihtää Belgiassa.
On iloinen maanantai.
Sataa sulavia piparkakkuja.

Kootkaa ryhmänne tekstit yhteiseksi jouluiloa tuovaksi tekstikokoelmaksi.

Maija Paavilainen: Jouluiloa (Kirjapaja 2018)

Maija Paavilaisen Jouluiloa katsoo joulua eri näkökulmista rakkaudella ja lämmöllä, pilke silmäkulmassa. Keveä piirroskuvitus jatkaa tekstin kertomaa ja auttaa oivaltamaan monet merkitykset aforismien taustalla.


Aforismikone

Listaa ensimmäisenä mieleen tuleva:

  1. Jouluinen esine tai asia
    on
  2. adjektiivi
  3. eläin tai esine
  4. ajankohta.

Yhdistä sanat lauseeksi. Tuloksena on kauniita tai kummallisia aforismeja joulusta, kuten: Joulurauha on muhkea kirja aamuyöllä.
Tee aforismista kortti, yhdistä tekstiin sopiva kuvitus haluamallasi tyylillä ja postita valitsemallesi henkilölle!

Tehtävien tulostettavat versiot löydät täältä: Tulostettavat_joulurunotehtavat

6. luukku: Hyvää itsenäisyyspäivää!

Monikielinen Suomi täyttää tänään 102 vuotta! Suomessa puhutaan jopa satoja eri äidinkieliä. Vuonna 2016 väestökirjanpidossa oli 157 eri äidinkieltä, mutta koska tilastossa jokaisella voi olla vain yksi äidinkieli, oikea puhuttujen kielten määrä on suurempi.

LUKILOKI haluaa toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää monikielisesti. 

Suomessa on kautta aikojen puhuttu lukuisia eri kieliä. Esimerkiksi Helsingissä vuonna 1870 muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhui lähes 20 prosenttia asukkaista, mikä on suhteellisesti enemmän kuin nykyään. HS:n artikkelissa (Räty 2015) kuvataan:

Ennen itsenäistymistä kaupungilla, kodeissa ja satamissa kuuli esimerkiksi ruotsia, venäjää, tataaria, romaanikieltä, karjalan ja saamen murteita, saksaa, ranskaa, jiddišia… Oli italialaisia posetiivareita, hollantia puhuvia partureita, Venäjältä tulleita kasakoita ja kauppiaita.

“Menneisyyden Suomi ei ole ollut se yksikielinen ja -mielinen talonpoikaiskulttuuri, joksi se usein käsitetään”, sanoo historiantutkija Miika Tervonen.

Videolla kuulet hyvän itsenäisyyspäivän toivotuksen seitsemällä kielellä. Puhutaanko teidän luokassanne näitä kieliä? Millä muilla kielillä voitte sanoa ”hyvää itsenäisyyspäivää” tai ensi viikolla esimerkiksi “hyvää huomenta”? Miltä nämä kielet kuulostavat oppilaiden mielestä? Miltä tuntuu, jos omalla äidinkielellä tai kotikielellä sanotaan hyvää itsenäisyyspäivää tai hyvää huomenta? Miten eri kieliä tehdään näkyviksi oppilaitoksenne arjessa? Voisiko luokan ovessa lukea: “Tässä luokassa osaamme albaania, viroa, arabiaa, suomalaista viittomakieltä…”? 

Lisälukemista:

  • Aalto, E., Mustonen, S., Järvenoja, M. & Saario, J. (2019). Monikielisen oppijan matkassa. Verkkosivusto opettajankoulutukseen.  Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos. Saatavilla: https://monikielisenoppijanmatkassa.fi
  • Honko, M. & Mustonen, S. (toim.) 2018. Tunne kieli: Matka maailman kieliin ja kielitietoisuuteen. Helsinki: Finn Lectura. Finn Lecturan sivuilta voit ladata teoksen näytesivut, joissa on johdantoluku “Kielistä kielitaitoon” sekä kieliartikkelit arabian ja venäjän kielistä. 
  • Räsänen, M. 2017. Satavuotiaan Suomen kielet, Kielikello 4/2017.
  • Räty, R. 2015. Helsingissä puhutaan jo toista sataa kieltä – Tunnistatko, mitä naapurisi puhuu? HS 1.8.2015